Bipolaarinen transistorin nastan tunnistuspiiri

Kokeile Instrumenttia Ongelmien Poistamiseksi





Ehdotetussa BJT-nastan tunnistuspiirissä, kun piiri on kytketty päälle, kahdessa hyppääjässä molemmat LEDit ovat päällä ja kolmannessa vain yksi LED palaa.

Tutkittu, muokattu ja kirjoittanut Abu-Hafss



E-B-C, NPN / PNP-ilmaisinkonsepti

Hyppääjä, jossa yksi LED palaa, on kytketty BASE-liitäntään. Jos se on punainen LED, transistori on NPN muuten, jos vihreä, se on PNP.

Seuraavassa vaiheessa avataan BASE: iin kytkettyä hyppääjää vastaava kytkin. Tämän hyppääjän molemmat ledit sammuvat. Ja ainoa LED kahdelle muulle hyppääjälle syttyy.



Jos transistori havaittiin NPN, punainen LED osoittaa, että hyppyjohdin on kytketty COLLECTORiin ja vihreä LED osoittaa EMITTER. Jos transistori havaittiin PNP, punainen LED osoittaa, että hyppyjohdin on kytketty EMITTERiin ja vihreä LED osoittaa COLLECTOR.

MUUTOKSET

LED-valot korvataan opto-liittimillä. Optoerottimien kollektorit on kytketty virtalähteeseen. Lähettimiin on kytketty 100 k: n alasvetovastus ja tasoituskondensaattori.
J1: tä, J2: ta ja J3: ta vastaavat kytkimet korvataan vastaavasti ruokoreleillä RL1, RL2 jaRL3. Kaikki nämä releet on kytketty NC-tilassa.

Lähdöt ovat 9 V valaistulle LEDille ja alle 1 V OFF. J1: tä vastaavien LEDien ulostulot ovat R1 punaiselle ja G1 vihreälle. Vastaavasti R2 ja G2 vastaavat J2: tä ja R3 ja G3 vastaavat J3: ta.

PARANTAMISVIRTA

Lisäpiirissä on kolme identtistä moduulia, joista kukin vastaa hyppääjiä J1, J2 tai J3. Oletetaan, että J1 on SININEN, J2 on PUNAINEN ja J3 VIHREÄ.

Ja oletamme edelleen, että sininen hyppyjohdin on kytketty NPN-transistorin (Q-testi) pohjaan, punainen kollektoriin ja vihreä emitteriin.

OPTO-KYTKIMIEN TUOTANTOJEN TILAN TARKISTAMINEN

Aloitetaan sinistä hyppääjää (J1) vastaavan moduulin toiminnasta. Opto-liittimien lähdöt R1 ja G1 syötetään NAND U1: een, joka tarkistaa, palavatko molemmat ledit vai eivät.

Tällä hetkellä sininen hyppääjä on kytketty Q-testin pohjaan, joten R1: n tulisi olla KORKEA ja G1: n MATALAN. Siksi NAND U1: n lähtö olisi KORKEA. (Koska R2 ja G2 sekä R3 ja G3 ovat matalat, kahdessa muussa moduulissa ei ole aktiivisuutta).

PERUSHAVAINTO

NOR U4: n tulot tulevat kahdesta muusta moduulista, jotka tarkistavat onko tukiasema jo havaittu vai ei. Keskustelemme tästä asiasta pian.

Koska tukiasemaa ei ole vielä havaittu, molemmat tulot ovat MATALAT ja siten lähtö on KORKEA. NAND U1: n KORKEA lähtö ja NOR U4: n KORKEA ulostulo menee AND U7: een. AND toimii perusilmaisimena.

Tällä hetkellä NAND U1: n lähtö kertoo, että vain yksi LED palaa ja NOR: n lähtö kertoo, että tukiasemaa ei ole havaittu, joten AND U7: n lähtö menee KORKEA.

Tämä korkea teho välitetään salvan kautta, joten jos AND U7: n lähtöä muutetaan jossain myöhemmässä vaiheessa, HIGH-tilaa ei häiritä.

Tämä korkea lähtö on kytketty vastuksen kautta BASE: lle tarkoitettuun siniseen LEDiin. Tämä korkea lähtö lähetetään myös punaiseen ja vihreään moduuliin ilmoittamaan heille, että tukiasema on havaittu.

NPN / PNP-HAVAINTO

Palataan nyt NAND U1: een, NPN-transistoreiden Q1 ja Q2 korkean lähtökytkimet toimivat molemmat lähettimen seuraajana.

R1-lähtö välitetään Q2: n ja G1: n kautta Q1: n kautta. Molempien lähettimien lähdöt välitetään salpojen avulla valtion säilyttämiseksi. Tällä hetkellä R1 on KORKEA, joten oikea kisko RIGHT1 on päällä.

BASE-ilmaisinosan KORKEA lähtö aktivoi myös transistorit Q3 ja Q4. Koska RIGHT1: n virta on päällä, Q4: n lähettimen arvo on KORKEA ja Q3: n säteilijän taso on matala.

Q4: n KORKEA tila osoittaa, että Q-testi on NPN. Tämä lähtö on kytketty vastuksen kautta keltaiseen LEDiin, joka on osoitettu osoittamaan NPN. (Vastaavasti, jos vasen kisko LEFT1 kytketään päälle PÄÄLLÄ, Q3: n emitteri on KORKEA, mikä tarkoittaa, että Q-testi on PNP ja lähtö on kytketty vastuksen kautta vaaleanpunaiselle LED: lle, joka on osoitettu osoittamaan PNP).

Transistorityyppiä koskevat tiedot lähetetään myös muille moduuleille solmuilla, joiden nimi on ”NPN” ja ”PNP”.

SEURAAMINEN SEURAAVAAN VAIHEESEEN

Sekä RIGHT1 että LEFT1 on kytketty diodien kautta ruoko-releen RL1 kelaan niin, että jompikumpi kiskoista voi virrata ruoko-releen kelan. Kun RL1 on PÄÄLLÄ, koskettimet irtoavat ja siten molemmat optoerottimet irtoavat ja lähdöt R1 ja G1 menevät LOW.

Tämä muutos ei kuitenkaan vaikuta tähän moduuliin, koska olemme jo lukinneet tiedot, joten keltainen NPN-LED ja sininen BASE-LED palavat edelleen.

Toisaalta heti, kun reed-releen koskettimet irtoavat, kahden muun moduulin optoliittimien lähtö muuttaa tilaa, eli yksi opto-kytkin moduulia kohti on aktiivinen.

Nyt keskitymme punaiseen jumpperimoduuliin. Koska punainen hyppyjohdin on kytketty kollektoriin, opto-kytkimen R2 ulostulon tulisi olla KORKEA ja G2: n MATALAN.

NAND U2: n korkeat ja matalat tulot tuottavat KORKEA lähtöä. NOR U5: lla on KORKEA tulo sinisestä jumpperimoduulista, koska se on jo havainnut tukiaseman.

Vihreän hyppääjän moduulin tulo on LOW. Siksi NOR: n lähtö on matala. Tämä NAND U2: n MATALA NOR- ja HIGH-ulostulo lähtee ANDU7: een, jonka lähtö on MATALA.

Keräilijän havaitseminen

NAND U2: n KORKEA lähtö kytkee päälle myös Q9 ja Q10. Heidän lähteensä niiden lähettimiltä välitetään vastaavien salpojen kautta.

Tällä hetkellä R2 on KORKEA, joten oikea kisko RIGHT2 kytketään päälle. Transistorit Q11 ja Q12 pysyvät pois päältä, koska punaisen alustan ilmaisevan osan lähtö on matala. Kunkin moduulin keskellä olevat kolme JA muodostavat keräimen tunnistuksen osan.

Oikea JA tarkistaa, onko NPN ja hyppääjän punainen opto-liitin KORKEA. Vasen JA tarkistaa, onko PNP ja hyppääjän vihreä optoerotin KORKEA. Molempien AND: n lähdöt menevät kolmanteen JA niiden diodien kautta.

Kolmas tarkistaa myös, ovatko muut kaksi moduulia tunnistaneet tukiaseman. Tällä hetkellä R2 on KORKEA ja NPN-solmu KORKEA, joten oikean AND U16: n lähtö on KORKEA.

Sininen pohja on jo havaittu, joten nyt molemmat tulot AND U17: een ovat KORKEAT, joten lähtö on KORKEA. Tämä lähtö on kytketty vastuksen kautta punaiseen LEDiin, joka on tarkoitettu osoittamaan keräilijää.

PÄÄSTÖN TUNNISTAMINEN

Emitterin havaitseva osa toimii samalla tavalla kuin kollektorin havaitseva osa lukuun ottamatta NPN- ja PNP-solmuja, jotka on kytketty toisinpäin.

Kunkin moduulin alaosassa olevat kolme JA muodostavat lähettimen tunnistusosan. Oikea JA tarkistaa, onko PNP ja hyppääjän punainen optoerotin KORKEA.

Vasen JA tarkistaa, onko NPN ja hyppääjän vihreä opto-kytkin KORKEA. Molempien AND: n lähdöt menevät kolmanteen JA niiden diodien kautta.

Kolmas tarkistaa, ovatko muut kaksi moduulia jo tunnistaneet tukiaseman. Green jumpper -moduulissa opto-kytkimen HIGH G3 toimii vasemmalla kiskolla LEFT3 ja NPN-solmu on KORKEA, joten vasemman JA U25: n lähtö on KORKEA.

Sininen pohja on jo havaittu, joten nyt molemmat tulot AND U27: een ovat KORKEAT, joten lähtö on KORKEA.

Tämä lähtö on kytketty vastuksen kautta vihreään LED-merkkivaloon, joka on tarkoitettu osoittamaan lähetintä.

Kerääjän / emitterin havaitsemisen jälkeen jopa vastaavat ruoko-releet saavat virtaa ja niiden koskettimet irtoavat, mitään vaikutusta ei tapahdu, koska kaikki tulokset lukitaan vastaavien salpojen kautta.

ALKUPERÄINEN PIIRI Alkuperäisen piirin yksityiskohtainen kuvaus löytyy osoitteesta https: //www.redcircuits (dot) com / Page83.htm




Pari: Induktiolämmitinpiiri IGBT: n avulla (testattu) Seuraava: IGBT-tiedostojen vertaaminen MOSFET-tiedostoihin